Lainasopimuksen ehdot — mitä velkakirjan tulee sisältää
Yksityishenkilöiden välinen lainasopimus on vapaamuotoinen, mutta tietyt ehdot on kirjattava, jotta se on pätevä ja täytäntöönpanokelpoinen. Tässä kaikki keskeiset ehdot lakiviitteineen.
Lyhyt vastaus: mitä velkakirjassa on oltava
Pätevään velkakirjaan tarvitaan kuusi asiaa: molempien osapuolten yksilöinti, lainapääoma euroina, korko, takaisinmaksuaikataulu päivämäärineen, viivästyksen seuraamus ja molempien allekirjoitukset päivämäärällä. Näiden kanssa asiakirja kelpaa käräjäoikeudessa ja ulosotossa. Ilman jotakin niistä syntyy kohta, josta voidaan myöhemmin riidellä.
Kaksi ehtoa aiheuttaa käytännössä eniten vahinkoa, kun ne puuttuvat. Ensimmäinen on korko: jos siitä ei ole sovittu kirjallisesti, velka on lähtökohtaisesti koroton eikä lainanantaja saa jälkikäteen vaatia tuottoa. Toinen on eräpäivät: ilman niitä mikään ei ole myöhässä, joten viivästyskorko ei ala juosta eikä perinnälle ole perustetta.
Notaaria ei tarvita eikä Suomessa ole velkakirjalle määrämuotoa. Todistajat eivät ole pätevyyden edellytys, mutta ne vaikeuttavat myöhempää väitettä siitä ettei allekirjoitus ole aito — käytännön raja kulkee noin 5 000 euron kohdalla. Valmis runko on sivulla lainasopimus. Vertaislaina24 ei ole sopimuksen osapuoli eikä anna oikeudellisia neuvoja: palvelu julkaisee ilmoituksia eikä myönnä tai välitä lainoja.
Yleiskatsaus aiheeseen
Suomen velkakirjalaki (622/1947) ei aseta yksityishenkilöiden väliselle lainalle pakollista muotoa — suullinenkin sopimus on periaatteessa pätevä. Käytännössä kirjallinen velkakirja on kuitenkin välttämätön, koska riitatilanteessa suullisen sopimuksen todistaminen on lähes mahdotonta. Alla käymme läpi ehdot, jotka jokaiseen lainasopimukseen kannattaa kirjata.
Koron osalta laki ei aseta yksityishenkilöiden välille ehdotonta ylärajaa, mutta rikoslain 36 luvun 6 § kieltää koronkiskonnan. Käytännössä yli 20 % vuosikorko voidaan tulkita kiskonnaksi, ja tuomioistuin voi sovitella kohtuuttoman ehdon (oikeustoimilaki 36 §). Vertaislainoissa tavallinen korko on 5–15 %.
Viivästyskorko määräytyy korkolain (633/1982) mukaan: viitekorko + 7 prosenttiyksikköä, ellei sopimuksessa ole muuta sovittu. Muistutusmaksu saa olla enintään 5 € ja perintäkulut määräytyvät perintälain (513/1999) mukaisesti. Nämä ehdot kannattaa kirjata sopimukseen selkeästi.
Vakuus ei ole pakollinen, mutta suuria summia (yli 5 000 €) varten se on suositeltava. Vakuutena voi olla kiinteistö, auto tai arvopaperit. Vakuudellinen laina voidaan periä vakuudesta, jos lainanottaja ei maksa. Suurten summien velkakirja kannattaa vahvistaa notaarilla — tällöin se on suoraan ulosottokelpoinen ilman erillistä oikeudenkäyntiä.
Velkakirjan ehdot: pakolliset, suositellut ja vapaaehtoiset
| Ehto | Status | Mitä siinä sanotaan | Jos puuttuu |
|---|---|---|---|
| Osapuolten yksilöinti | Pakollinen | Täydellinen nimi ja henkilötunnus tai y-tunnus | Velkaa ei voi panna täytäntöön |
| Lainapääoma | Pakollinen | Summa euroina numeroin ja kirjaimin | Riita määrästä, todistustaakka velkojalla |
| Korko ja korkoperuste | Pakollinen käytännössä | Vuosikorko prosentteina, kiinteä tai viitekorkoon sidottu | Velka on lähtökohtaisesti koroton |
| Takaisinmaksuaikataulu | Pakollinen käytännössä | Eräpäivät päivämäärinä ja erän suuruus | Viivästyskorko ei ala juosta |
| Viivästysseuraamus | Suositeltu | Viivästyskorkoprosentti ja muistutusmaksu | Sovelletaan korkolain 633/1982 oletusta |
| Ennenaikainen takaisinmaksu | Suositeltu | Onko sallittu ja miten korko lasketaan | Velkoja voi vaatia koron koko ajalta |
| Vakuus tai takaus | Vapaaehtoinen | Panttausesine tai takaajan tiedot ja vastuun laajuus | Saatava on vakuudeton tavallinen saatava |
| Eräännyttämisehto | Vapaaehtoinen | Milloin koko velka erääntyy kerralla | Velkoja voi periä vain erääntyneet erät |
| Siirto-oikeus | Vapaaehtoinen | Saako saatavan siirtää kolmannelle | Siirto vaatii aina ilmoituksen velalliselle |
| Allekirjoitukset ja päiväys | Pakollinen | Molemmat, päivämäärällä, mahdolliset todistajat | Sopimuksen syntyhetki riidanalainen |
Taulukko on yleiskuvaus, ei oikeudellinen neuvo. Suurissa tai monimutkaisissa järjestelyissä sopimusluonnos kannattaa tarkistuttaa lakimiehellä ennen allekirjoitusta.
Mistä velkakirjoissa oikeasti riidellään
Käräjäoikeuksissa käsiteltävistä yksityishenkilöiden välisistä velkariidoista suuri osa palautuu samaan kolmen kohdan listaan. Yleisin on kysymys siitä, oliko kyseessä laina vai lahja. Sukulaisten välisissä rahansiirroissa tämä on jopa tavallista: raha siirtyi tilille ilman mitään dokumenttia, ja vuosien päästä osapuolet muistavat asian eri tavalla. Ilman kirjallista sopimusta todistustaakka on sillä, joka väittää saatavan olemassa olevaksi.
Toinen toistuva riita koskee korkoa. Suullisesti sovittu «pieni korko» ei ole ehto vaan muistikuva. Korkolaki ei tunne oletuskorkoa itse lainalle — se tuntee vain viivästyskoron oletuksen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kirjaamaton korko on nolla, ja lainanantaja häviää sen rahan lopullisesti.
Kolmas on maksusuoritusten kohdistaminen. Kun velallinen on maksanut epäsäännöllisiä summia ilman viitettä ja ilman että sopimuksessa on kohdistamissääntöä, syntyy tilanne, jossa osapuolet laskevat jäljellä olevan pääoman eri tavalla. Ratkaisu on yksinkertainen ja ilmainen: sama viite jokaisessa suorituksessa ja sopimukseen kirjattu sääntö siitä, kohdistetaanko maksu ensin korkoon vai pääomaan. Tämä yksityiskohta on käsitelty myös sivulla velkakirja malli.
Lähde: Velkakirjalain 622/1947 ja korkolain 633/1982 säännökset sekä Kilpailu- ja kuluttajaviraston velkaneuvonnan julkiset ohjeet; tiedot tarkistettu elokuussa 2026.
Näin kirjoitat ehdot kohta kohdalta
Järjestys on sama kuin valmiissa asiakirjassa. Jokainen kohta kirjoitetaan yhdellä virkkeellä — pitkä juridinen kieli ei paranna pätevyyttä, se vain lisää tulkinnanvaraa.
- 1
Otsikko ja osapuolet
Kirjoita asiakirjan nimeksi «Velkakirja». Sen alle velkojan ja velallisen täydelliset nimet, henkilötunnukset ja osoitteet. Jos osapuoli on yritys, y-tunnus ja allekirjoittajan asema.
- 2
Pääoma ja maksupäivä
Summa euroina numeroin ja kirjaimin, sekä päivä jona raha maksetaan velalliselle. Merkitse myös tilinumero, jolle pääoma siirretään.
- 3
Korko
Vuosikorko prosentteina ja se, onko se kiinteä vai sidottu viitekorkoon. Jos laina on koroton, kirjoita se nimenomaisesti — muuten asia jää auki.
- 4
Takaisinmaksu
Erän suuruus, eräpäivä kuukausittain ja viimeinen eräpäivä. Vaihtoehtoisesti kertasuoritus yhtenä päivämääränä. Laske erä etukäteen lainalaskurilla, jotta se vastaa maksuvaraa.
- 5
Viivästys
Viivästyskorkoprosentti ja muistutusmaksu. Jos tätä ei kirjoiteta, sovelletaan korkolain mukaista viitekorkoa lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä.
- 6
Vakuus ja erityisehdot
Panttaus, takaus, ennenaikainen takaisinmaksu, eräännyttämisperuste ja siirto-oikeus. Nämä ovat vapaaehtoisia mutta ratkaisevat riitatilanteessa — kuten riskisivulla on kuvattu.
- 7
Allekirjoitukset
Paikka, päivämäärä, molempien allekirjoitukset ja nimenselvennykset. Kaksi kappaletta, yksi kummallekin. Yli 5 000 euron lainassa kaksi todistajaa.
Reittiopas: kolme kysymystä, yksi suositus
Vertaislaina ei ole yksi tuote vaan joukko erilaisia reittejä. Vastaa kolmeen kysymykseen, niin näet mikä reitti sopii tilanteeseesi ja mistä kannattaa lukea seuraavaksi. Työkalu ei kerää tietojasi eikä lähetä mitään palvelimelle — kaikki laskenta tapahtuu selaimessa.
Suositeltu reitti
Valitse vastaukset kaikkiin kolmeen kysymykseen.
Pienissä summissa alle 2 000 € alustan järjestelypalkkio syö suhteessa eniten. Kirjoita ilmoitus, jossa kerrot käyttötarkoituksen ja takaisinmaksuaikataulun päivämäärinä, ja laske kokonaiskulu lainalaskurilla ennen kuin sovit korosta. Lue miten laina yksityishenkilöltä käytännössä etenee.
Tyypillisin vertaislainahaarukka. Vertaa ensin alustojen todellista vuosikorkoa omaan tarjoukseesi: Fellow Finance, Fixura. Jos haluat sopia ehdoista suoraan, kirjoita sopimusehdot auki ennen rahan siirtoa.
Yli 15 000 euron velassa vakuus ja todistajat eivät ole muodollisuus. Käytä velkakirjan rakennetta kohta kohdalta ja harkitse sopimuksen vahvistamista, jotta se on suoraan ulosottokelpoinen. Tarkista myös molemminpuoliset riskit.
Pienellä pääomalla hajautus on ainoa suoja. Älä laita koko summaa yhteen ilmoitukseen — lue miten tuotto-odotus ja luottotappiot lasketaan ja seuraa aktiivisia ilmoituksia ennen ensimmäistä sopimusta.
Tässä kokoluokassa kannattaa verrata alustasijoittamista ja suoraa sopimusta rinnakkain: alusta hoitaa perinnän, suora sopimus jättää koron kokonaan sinulle. Taustaksi P2P-lainauksen mekaniikka ja AuroraX.
Suurilla summilla vakuus, panttaus ja sopimuksen vahvistaminen ratkaisevat, saatko rahasi takaisin. Lue ehdot, riskit ja harkitse yrityspuolta: vertaislaina yritykselle.
Pienikin tuttavalaina kannattaa kirjata. Käytä velkakirjan runkoa ja merkitse maksut tiliotteelle viestikentän kanssa — se on ainoa todiste, jos muisti pettää.
Kirjaa korko, eräpäivät ja viivästysseuraamus. Ilman kirjattua korkoa velka on koroton, ja ilman eräpäiviä viivästyskorko ei lähde juoksemaan. Katso lainasopimuksen rakenne ja ehtojen sanamuodot.
Suuressa velkakirjassa kaksi todistajaa ja vakuus ovat käytännön minimi. Lue velkakirjamalli ja sopimusopas ennen allekirjoitusta.
Puhtaat luottotiedot ovat neuvotteluvaltti: kerro ilmoituksessa suoraan, että merkintöjä ei ole, niin vastapuoli uskaltaa tarjota matalampaa korkoa. Halvin reitti on silti yleensä pankin kulutusluotto — kilpailuta se ensin ja käytä vertaislainaa vasta, jos ehdot eivät kelpaa.
Maksuhäiriömerkintä sulkee pankin ja useimmat alustat, koska ne tekevät automaattisen luottotietotarkistuksen. Ilmoituspalstalla merkintä ei estä ilmoituksen julkaisua, mutta rehellisyys kannattaa: lue miten merkinnästä kerrotaan ilmoituksessa ja mitä vaihtoehtoja jää.
Jos et tiedä luottotietojesi tilaa, tarkista ne ennen kuin haet mitään. Omat luottotiedot saa maksutta kerran vuodessa rekisterinpitäjältä. Sen jälkeen tiedät, kannattaako suunnata pankkiin vai suoraan ilmoituspalstalle.
Neljä muotovaatimusta, jotka on syytä hoitaa oikein
Nämä eivät ole sisältöä vaan muotoa, ja juuri siksi ne unohtuvat. Jokainen niistä on kaatanut käräjillä muuten selvän saatavan.
Kaksi alkuperäiskappaletta
Molemmille osapuolille oma allekirjoitettu kappale. Valokopio tai valokuva kelpaa todisteena huonommin kuin alkuperäinen, jos toinen osapuoli kiistää sisällön.
Päiväys jokaisessa allekirjoituksessa
Sopimuksen syntyhetki ratkaisee vanhentumisen alkamisen ja sen, mitkä ehdot olivat voimassa. Päiväämätön allekirjoitus jättää tämän auki.
Muutokset kirjallisesti
Jos eräpäivää siirretään tai korkoa muutetaan, tee siitä kirjallinen liite, jonka molemmat allekirjoittavat. Suullinen jousto on käytännössä olematon jälkikäteen.
Maksujen viite
Sovi yksi viite tai viestiteksti, jota käytetään jokaisessa suorituksessa. Tämä poistaa riidan siitä, mihin erään maksu kohdistui.
Jos vastapuoli hylkää ehdot eikä yksimielisyyttä synny
Neuvottelu kaatuu tyypillisesti kolmeen kohtaan: korkoon, vakuuteen ja laina-aikaan. Kaikissa kolmessa on käytettävissä sama ratkaisu — pienennä summaa. Puolet pienempi laina lyhyemmällä ajalla on vastapuolen näkökulmasta aivan eri riski, ja se muuttaa neuvottelun asetelmaa enemmän kuin mikään argumentti.
Jos vastapuoli vaatii ehtoja, joita et ymmärrä, älä allekirjoita. Erityisen tarkkana kannattaa olla eräännyttämisehdon kanssa: se voi tehdä koko velasta kerralla erääntyvän yhden myöhästyneen erän vuoksi. Sama koskee takausta — omavelkainen takaus tarkoittaa, että takaaja vastaa velasta kuin omastaan, ilman että velkojan tarvitsee ensin periä velalliselta.
- Pienennä summaa tai lyhennä laina-aikaa ennen kuin nostat korkoa — se on halvempi tapa saada sopimus aikaan.
- Tarjoa vakuus tai takaaja, jos vastapuoli epäröi. Se laskee korkoa enemmän kuin mikään muu ehto.
- Älä allekirjoita ehtoa, jonka seurauksia et osaa selittää ääneen omin sanoin.
- Jos sopimusluonnos on monimutkainen tai summa suuri, tarkistuta se lakimiehellä. Kertakonsultaatio on halpa suhteessa riskiin.
- Jos velkoja on jo useita, oikea osoite on kunnallinen talous- ja velkaneuvonta eikä uusi sopimus. Vaihtoehdot on koottu sivulle mistä lainaa kun pankki ei anna.
Kirjallinen sopimus punnittuna
Hyödyt: mitä tästä reitistä saa
- +Poistaa riidan siitä, oliko kyseessä laina vai lahja.
- +Tekee saatavasta ulosottokelpoisen tuomion kautta.
- +Suojaa velallista jälkikäteen keksityiltä ehdoilta yhtä lailla kuin velkojaa.
- +Katkaisee epäselvyyden maksujen kohdistamisesta, kun viite on sovittu.
Haitat ja rajoitteet: missä se pettää
- −Vaatii vastapuolen yksilöintitiedot, joita kaikki eivät halua antaa.
- −Huonosti kirjoitettu ehto voi olla huonompi kuin ei ehtoa lainkaan.
- −Muutokset vaativat uuden kirjallisen liitteen, mikä tuntuu jäykältä.
- −Ei auta, jos velallinen on varaton — sopimus ei luo maksukykyä.
Kenelle tämä ei sovi
- ×Ei ole tilannetta, jossa kirjallinen sopimus olisi huono ajatus.
- ×Sen sijaan valmis mallipohja ei sovi monimutkaisiin järjestelyihin sellaisenaan.
- ×Yli 30 000 euron tai vakuudellisissa sopimuksissa lakimiehen tarkistus on perusteltu.
- ×Yritysrahoituksessa tarvitaan lisäksi päätöksentekoa koskevat kohdat — katso vertaislaina yritykselle.
Pakolliset vs. suositeltavat ehdot
Tavallinen ratkaisu
- • Osapuolet: nimet, henkilötunnukset, osoitteet
- • Lainan pääoma numeroin ja kirjaimin
- • Korko: vuotuinen nimelliskorko (enint. ~20 %)
- • Takaisinmaksuaika ja eräpäivät
- • Osapuolten allekirjoitukset
Vertaislaina24
- ✓ Viivästyskorko (korkolaki: viitekorko + 7 %)
- ✓ Vakuus suurille summille (>5 000 €)
- ✓ Kaksi todistajaa
- ✓ Notariaalinen vahvistus (ulosottokelpoisuus)
- ✓ Ennenaikaisen takaisinmaksun ehto
Oikeudellinen kehys: mikä laki koskee mitäkin
Velkakirjalaki 622/1947 on tämän sivun keskeisin säädös. Se ei aseta velkakirjalle määrämuotoa, joten notaaria tai virallista lomaketta ei tarvita. Laki erottaa juoksevan ja tavallisen velkakirjan: tavallisessa velkakirjassa velallisen väitteet säilyvät myös saatavan siirron jälkeen, juoksevassa eivät. Yksityishenkilöiden välisessä lainassa kyse on käytännössä aina tavallisesta velkakirjasta.
Korkolaki 633/1982 sääntelee viivästyskorkoa. Jos siitä ei ole sovittu, sovelletaan Suomen Pankin viitekorkoa lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Huomionarvoista on, että laki ei tunne oletusarvoa itse lainakorolle — sopimatta jätetty korko on nolla. Velan yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta ja se katkeaa kirjallisella muistutuksella.
Kohtuuttomiin ehtoihin puututaan kahdesta suunnasta. Oikeustoimilain 228/1929 36 § antaa tuomioistuimelle oikeuden sovitella kohtuutonta ehtoa tai jättää se huomiotta, ja rikoslain 39/1889 36 luvun 6 § kriminalisoi kiskonnan. Kuluttajansuojalain 7 luku ei sovellu kahden yksityishenkilön väliseen lainaan, mutta se soveltuu heti, jos toinen osapuoli myöntää luottoja ammattimaisesti — ja ammattimainen luotonanto edellyttää rekisteröintiä lain 186/2023 nojalla. Palvelun asema on kuvattu sivulla oikeudellinen asema.
| Säädös | Numero | Mitä se sääntelee | Käytännön seuraus |
|---|---|---|---|
| Velkakirjalaki | 622/1947 | Velkakirjan muoto, siirto ja vanhentuminen | Kirjallinen velkakirja on pätevä ilman notaaria; siirto vaatii ilmoituksen velalliselle |
| Korkolaki | 633/1982 | Viivästyskorko ja korkokannan määräytyminen | Ilman sopimusehtoa viivästyskorko on viitekorko + 7 prosenttiyksikköä |
| Kuluttajansuojalaki | 38/1978, luku 7 | Elinkeinonharjoittajan myöntämä kuluttajaluotto | Ei koske kahden yksityishenkilön välistä lainaa — mutta koskee luotonantajaa, joka lainaa ammattimaisesti |
| Rikoslaki | 39/1889, 36:6 | Kiskonta | Selvästi epäsuhtainen korko voi olla rikos, ei vain pätemätön ehto |
| Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista | 228/1929, §36 | Kohtuuttoman ehdon sovittelu | Tuomioistuin voi sovitella korkoa tai maksuehtoa jälkikäteen |
| Laki eräiden luotonantajien rekisteröinnistä | 186/2023 | Luotonantajan ja luotonvälittäjän rekisteröinti | Ammattimainen luotonanto vaatii rekisteröinnin; ilmoitustaulu ei ole luotonvälitystä |
Taulukko on yleiskuvaus, ei oikeudellinen neuvo. Yksittäistapauksissa kannattaa käyttää lakimiestä tai kunnallista talous- ja velkaneuvontaa.
Näin tunnistat huijauksen ennen kuin rahat lähtevät
Suoraan yksityishenkilöiden välillä tehtävissä sopimuksissa ei ole alustan taustatarkistusta, joten huijauksen tunnistaminen on osapuolten omalla vastuulla. Nämä merkit toistuvat lähes jokaisessa tapauksessa, josta olemme kuulleet.
- Ennakkomaksu ennen lainaa. Ei ole olemassa tilannetta, jossa lainan saaminen edellyttää etukäteen maksettua «käsittelymaksua», «vakuutusmaksua» tai «notaarimaksua». Tämä on yleisin suomalaisiin kohdistuva lainahuijaus.
- Kiire ja määräaika. «Tarjous voimassa tunnin» on painostuskeino, ei ehto. Oikea velkoja antaa aikaa lukea sopimus.
- Yhteydenpito vain pikaviestimessä, jossa viestit katoavat. Pyydä kaikki ehdot kirjallisena sähköpostiin tai sopimukseen.
- Vastapuoli ei suostu kertomaan henkilötunnusta tai y-tunnusta sopimusta varten. Ilman yksilöintiä velkakirjaa ei voi panna täytäntöön.
- Pyyntö siirtää raha kolmannen henkilön tilille, kryptovaluuttana tai maksukorttina. Laillinen laina maksetaan tilisiirtona nimetyn osapuolen tilille.
- Sijoittajalle: hakija haluaa rahan heti mutta kieltäytyy allekirjoittamasta velkakirjaa. Ilman kirjallista sopimusta perintä on käytännössä mahdotonta.
Jos epäilet rikosta, tee ilmoitus poliisille. Luotonantajan ja vertaislainanvälittäjän rekisteröinnin voi tarkistaa Finanssivalvonnan rekisteristä (rekisteri siirtyi aluehallintovirastolta Finanssivalvonnalle 1.7.2023), ja Finanssivalvonta ylläpitää myös varoituslistaa toimijoista, joilla ei ole toimilupaa Suomessa. Lisää aiheesta sivulla vertaislainan riskit.
Älä koskaan allekirjoita velkakirjaa, jossa lainapääoma on suurempi kuin tosiasiassa saamasi summa. Erotus on tavallinen tapa naamioida kohtuuton korko sopimusehdon sisään, ja allekirjoitettuna se on erittäin vaikea riitauttaa jälkikäteen.
Näin ilmoituspalsta toimii käytännössä
Vertaislaina24 ei ole alusta, joka pilkkoo lainoja osiin ja hoitaa maksuliikenteen. Se on ilmoitustaulu: sinä kirjoitat ilmoituksen, toinen osapuoli ottaa yhteyttä, ja kaikki sen jälkeinen tapahtuu teidän välillänne. Neljä vaihetta selittää koko prosessin.
Ilmoitus
Kirjoitat summan, halutun ajan, koron toiveen ja lyhyen perustelun. Mitä konkreettisempi teksti, sitä vähemmän turhia yhteydenottoja. Hinnan näet hinnastosta.
Yhteydenotto
Toinen osapuoli ottaa yhteyttä palvelun kautta. Me emme pisteytä kumpaakaan osapuolta emmekä suosittele ketään — arvion teet itse. Voit selata aktiivisia ilmoituksia ilman rekisteröitymistä.
Sopimus
Ehdot kirjataan velkakirjaan ennen rahan siirtoa. Runko löytyy sivulta lainasopimus ja sanamuodot sivulta lainasopimuksen ehdot.
Maksut
Raha liikkuu suoraan tilien välillä. Palvelu ei ota vastaan eikä välitä maksuja, joten pankkitilillä näkyvä maksusuoritus on samalla teidän todiste maksusta.
Vertaislaina24 ei myönnä lainoja, ei välitä niitä eikä osallistu osapuolten väliseen maksuliikenteeseen. Emme ole luottolaitos emmekä luotonvälittäjä, emmekä peri korkoa tai palkkiota lainasta. Ainoa maksu on ilmoituksen julkaisumaksu.
Sanasto: termit, joilla ehdoista puhutaan
Vertaislainakeskustelussa samaa asiaa kutsutaan usein kolmella nimellä. Nämä kuusi termiä riittävät, jotta pystyt lukemaan sopimusluonnoksen ilman apua.
- Nimelliskorko
- Sopimukseen kirjattu vuosikorko ilman kuluja. Kaksi lainaa, joissa on sama nimelliskorko, voivat maksaa hyvin eri verran, jos toisessa on järjestelypalkkio.
- Todellinen vuosikorko
- Korko, johon on laskettu mukaan kaikki pakolliset kulut. Vertailukelpoinen luku, jonka voit laskea itse lainalaskurilla.
- Annuiteetti
- Takaisinmaksutapa, jossa kuukausierä pysyy samana ja koron osuus erästä pienenee ajan myötä. Yleisin malli myös yksityisten välisissä sopimuksissa.
- Viivästyskorko
- Korko, joka juoksee eräpäivän jälkeen. Korkolain 633/1982 mukaan viitekorko + 7 prosenttiyksikköä, ellei muuta ole sovittu.
- Maksuhäiriömerkintä
- Luottotietorekisteriin kirjattu merkintä maksun laiminlyönnistä. Vaikuttaa lainansaantiin vuosia — lue mitä merkintä käytännössä estää.
- Vakuus
- Omaisuus, josta velka voidaan periä, jos velallinen ei maksa. Ilman vakuutta velkoja on yleinen velkoja muiden joukossa.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on suurin sallittu korko yksityislainassa? +
Yksityishenkilöiden välillä ei ole ehdotonta ylärajaa, mutta rikoslain 36:6 kieltää koronkiskonnan. Yli 20 % vuosikorko voidaan tulkita kiskonnaksi, ja tuomioistuin voi sovitella sen. Tavallinen taso vertaislainoissa on 5–15 %.
Mikä on viivästyskorko, jos sopimuksessa ei mainita sitä? +
Korkolain (633/1982) mukaan viivästyskorko on Suomen Pankin viitekorko + 7 prosenttiyksikköä, ellei sopimuksessa ole sovittu muuta (korkeampaakin voi sopia, kunhan se ei ole kohtuuton).
Tarvitseeko lainasopimus todistajat? +
Ei lain vaatimana, mutta suositellaan erityisesti suurille summille. Kaksi todistajaa vahvistaa, että allekirjoitukset ovat aitoja. Notariaalinen vahvistus tekee sopimuksesta suoraan ulosottokelpoisen.
Voiko lainaehtoja muuttaa jälkikäteen? +
Vain jos molemmat osapuolet suostuvat kirjallisesti. Muutokset kannattaa kirjata sopimuksen liitteeseen, jonka molemmat allekirjoittavat päivämäärällä.
Onko vakuus pakollinen? +
Ei. Vakuudeton laina on täysin laillinen. Vakuus (auto, kiinteistö) kuitenkin suojaa lainanantajaa ja on suositeltava yli 5 000 € lainoissa.
Mitä jos sopimusehto on kohtuuton? +
Oikeustoimilain 36 § mukaan tuomioistuin voi sovitella tai jättää huomiotta kohtuuttoman sopimusehdon (esim. suhteettoman korkea korko tai viivästysseuraamus). Tämä koskee myös yksityishenkilöiden välisiä sopimuksia.
Onko sähköisesti allekirjoitettu velkakirja pätevä? +
On. Suomessa sähköinen allekirjoitus on lähtökohtaisesti yhtä pätevä kuin käsin kirjoitettu, kun allekirjoittaja on luotettavasti tunnistettu. Käytännössä vahvaan tunnistautumiseen perustuva sähköinen allekirjoituspalvelu on jopa parempi todiste kuin paperi, koska siihen jää aikaleima ja tunnistustapahtuma.
Voiko velkakirjan ehtoja muuttaa jälkikäteen? +
Voi, jos molemmat suostuvat. Muutos tehdään kirjallisena liitteenä, jonka molemmat allekirjoittavat ja päiväävät. Yksipuolisesti kumpikaan ei voi muuttaa ehtoja, ellei sopimuksessa ole nimenomaista ehtoa siitä — esimerkiksi viitekorkoon sidottu korko muuttuu automaattisesti ilman uutta sopimusta.
Mitä eräännyttämisehto tarkoittaa? +
Se on ehto, jonka mukaan koko jäljellä oleva velka erääntyy kerralla maksettavaksi, jos velallinen laiminlyö esimerkiksi kaksi peräkkäistä erää. Ehto on velkojan kannalta tehokas mutta velallisen kannalta ankara, joten sen kynnys kannattaa kirjoittaa täsmällisesti eikä jättää tulkinnanvaraiseksi.
Tarvitaanko todistajia? +
Pätevyyden vuoksi ei. Todistajat vaikeuttavat kuitenkin myöhempää väitettä siitä, ettei allekirjoitus ole aito tai että allekirjoittaja ei ymmärtänyt mitä allekirjoitti. Käytännön suositus on kaksi todistajaa yli 5 000 euron lainoissa ja aina silloin, kun osapuolet eivät tunne toisiaan.
Miten korko lasketaan, jos laina maksetaan etuajassa? +
Se riippuu täysin siitä, mitä sopimuksessa lukee. Kuluttajaluotossa ennenaikainen takaisinmaksu on lakisääteinen oikeus ja korkoa peritään vain todelliselta luottoajalta, mutta yksityishenkilöiden välisessä lainassa vastaava ehto pitää kirjata itse. Ilman ehtoa velkoja voi lähtökohtaisesti vaatia koron koko sovitulta ajalta.
Voiko saatavan myydä eteenpäin? +
Voi, ellei siirtoa ole sopimuksessa kielletty. Velkakirjalain mukaan siirto tulee tehokkaaksi velallista kohtaan vasta, kun velalliselle on ilmoitettu siirrosta — ennen ilmoitusta velallinen voi pätevästi maksaa alkuperäiselle velkojalle. Jos et halua saatavasi siirtyvän, kirjoita siirtokielto sopimukseen.
Lue seuraavaksi
Ehdot ovat vasta puolet asiasta. Näiltä sivuilta löytyvät valmis rakenne, riskit joita ehdoilla torjutaan ja tilanteet joissa sopimusta tarvitaan.
- Velkakirja malli — sama asia mallipohjan muodossa ja yleisimmät virheet.
- Lainasopimus — asiakirjan rakenne kokonaisuutena.
- Vertaislainan riskit — mitä ehdoilla oikeastaan torjutaan.
- Lainaa yksityishenkilöltä — sopimuksen paikka koko prosessissa.
- Sijoita vertaislainaan — miksi ehdot ratkaisevat sijoittajan aseman.
- Vertaislaina yritykselle — mitä y-tunnuksellinen sopimus lisää.
- Lainalaskuri — erän ja kokonaiskulun tarkistus ennen allekirjoitusta.
Valmis sopimukseen? Käytä ilmaista malliamme
Lataa lainasopimusmalli ja julkaise ilmoitus. Lainanottajille 5 ensimmäistä ilmoitusta ilmaiseksi.
Ilmoituksen julkaisu ei ole lainahakemus eikä sido kumpaakaan osapuolta mihinkään. Vertaislaina24 ei myönnä lainoja eikä välitä niitä.
Julkaisija: Vertaislaina24 — NET Partner OÜ:n (perustettu 2007) ylläpitämä yksityishenkilöiden ilmoituspalsta. Emme ole pankki, luotonantaja emmekä luotonvälittäjä. Tietoa meistä · Oikeudellinen asema
Lähteet (Finlex): Korkolaki 633/1982, Oikeustoimilaki 228/1929, Velkakirjalaki 622/1947, Laki 186/2023, Finanssivalvonta. Sisältö on tarkistettu julkisista lähteistä eikä ole oikeudellista neuvontaa.