Lainasopimus yksityishenkilöiden välillä — malli 2026
Kun lainaat rahaa yksityishenkilölle, sopimus on aina tehtävä kirjallisesti. Alla on Suomen lain mukainen velkakirja-malli — kaikki keskeiset kohdat, joita tarvitaan riitatilanteessa.
Mitä lainasopimuksen tulee sisältää?
Suomen velkakirjalaki (622/1947) ei aseta lainasopimukselle tiettyä muotoa, mutta oikeuskäytännössä sopimuksen tulee sisältää seuraavat elementit, jotta se on täytäntöönpanokelpoinen riitatilanteessa.
Yksityishenkilöiden välinen lainasopimus sitoo osapuolia oikeustoimilain (228/1929) nojalla — se koskee sopimuksen syntymistä ja pätevyyttä, ja sen 31 § (kiskominen) sekä 36 § (kohtuuttoman ehdon sovittelu) suojaavat kumpaakin osapuolta. Kirjallista velkakirjaa koskee velkakirjalaki (622/1947) ja korkoa sekä viivästyskorkoa korkolaki (633/1982). Alla oleva malli on rakennettu näiden lakien mukaan. Lue lisää: oikeudellinen asema ja tietoa meistä.
- Osapuolet — täydelliset nimet, henkilötunnukset, osoitteet, yhteystiedot molemmilta.
- Lainan pääoma ja maksutapa — summa numeroin ja kirjaimin, tilinumero minne maksetaan, maksupäivä.
- Korko — vuotuinen nimelliskorko selkeästi. Yli 20 % voidaan tulkita kuluttajakiskonnaksi.
- Takaisinmaksu — aika, kuukausierän suuruus, eräpäivät, takaisinmaksutili.
- Viivästyskorko ja perintäkulut — Suomen korkolain (633/1982) mukaan viitekorko + 7 %.
- Mahdollinen vakuus — jos on, kuvaus ja arvo (auto, kiinteistö, arvopaperit).
- Ennenaikainen takaisinmaksu — oikeus maksaa etuajassa ilman lisäkuluja.
- Sovellettava laki ja tuomioistuin — Suomen laki, lainanottajan kotipaikan käräjäoikeus.
- Allekirjoitukset — molemmat osapuolet, mieluiten kaksi todistajaa suurille summille.
⚠️ Huom! Yli 5 000 € lainat kannattaa vahvistaa notaarilla. Vaikka se ei ole pakollista, notariaalinen vahvistus tekee sopimuksesta ulosottokelpoisen ilman erillistä oikeudenkäyntiä.
Malli (kopioitava)
Voit kopioida alta tai ladata .txt-tiedostona.
LAINASOPIMUS YKSITYISHENKILÖIDEN VÄLILLÄ Tehty: _________________ (paikka), ___ / ___ / _________ 1. OSAPUOLET Lainanantaja: nimi, henkilötunnus, osoite, yhteystiedot Lainanottaja: nimi, henkilötunnus, osoite, yhteystiedot 2. LAINAN MÄÄRÄ Pääoma: __________ € Maksutapa: pankkisiirto tilille ________________________ Maksupäivä: ___________________ 3. KORKO Vuotuinen nimelliskorko: ___ % / vuosi 4. TAKAISINMAKSU Aika: ___ kuukautta Kuukausierä: __________ € Ensimmäinen eräpäivä: _____________ Takaisinmaksutili: ______________________ 5. VIIVÄSTYSKORKO Suomen korkolain (633/1982) mukainen viitekorko + 7 % 6. VAKUUS ☐ Ei vakuutta ☐ Vakuus (kuvaus): ______________________ 7. ENNENAIKAINEN TAKAISINMAKSU Sallittu ilman lisäkuluja. 8. SOVELLETTAVA LAKI Suomen laki. Riidat lainanottajan kotipaikan käräjäoikeudessa. Allekirjoitukset: Lainanantaja: __________________________ Paikka/aika: ______________ Lainanottaja: __________________________ Paikka/aika: ______________ Todistaja 1: __________________________ Todistaja 2: __________________________
Milloin sopimus on tehtävä kirjallisesti
Suomen laki ei vaadi lainasopimukselle määrämuotoa. Suullinen sopimus sitoo periaatteessa yhtä lailla kuin kirjallinen, ja niin sanottu kättä päälle -laina on juridisesti pätevä. Ongelma ei ole pätevyys vaan näyttö: riitatilanteessa velkoja joutuu osoittamaan, että laina annettiin, millä ehdoilla ja mitä siitä on maksettu takaisin.
Tilisiirto pankkitilille todistaa, että raha liikkui, mutta ei kerro mitään ehdoista. Se voi yhtä hyvin olla lahja, palkka tai vanhan velan suoritus. Juuri tämä epäselvyys on tavallisin syy siihen, että yksityisten välinen laina päätyy käräjäoikeuteen — ei se, että velallinen kiistäisi rahan saamisen.
Käytännön raja kulkee siinä, kuinka paljon olet valmis menettämään. Muutaman kympin laina ystävälle ei kaipaa asiakirjaa. Satojen tai tuhansien eurojen laina kaipaa, ja tuntemattoman kanssa tehtävässä sopimuksessa kirjallinen muoto on ehdoton — riskikuva on avattu sivulla vertaislainan riskit.
Kirjallisen sopimuksen toinen, vähemmän puhuttu tehtävä on ennaltaehkäisy. Kun ehdot kirjoitetaan auki, molemmat joutuvat sanomaan ääneen saman asian: paljonko, milloin ja millä rahalla. Yllättävän moni lainajärjestely kaatuu jo tässä vaiheessa — ja se on hyvä lopputulos, koska se tapahtuu ennen rahan siirtymistä eikä puoli vuotta sen jälkeen. Sopimuksen laatiminen on siis samalla halvin olemassa oleva tapa testata, onko järjestely realistinen.
Osapuolten yksilöinti: mikä riittää ja mikä ei
Sopimuksen heikoin kohta on yleensä osapuolten tunnistaminen. Pelkkä etunimi ja puhelinnumero eivät riitä perintään eivätkä oikeudenkäyntiin, koska vastapuolta ei voida yksilöidä.
Mitä sopimukseen kirjataan
Täydellinen nimi, henkilötunnus, kotiosoite ja vähintään yksi toimiva yhteystieto molemmilta. Yrityksellä y-tunnus ja allekirjoittajan asema.
Mitä ennen allekirjoitusta tarkistetaan
Henkilöllisyys virallisesta asiakirjasta ja se, että tilinumero on saman henkilön nimissä. Kolmannen osapuolen tilille maksettu laina on lähes mahdoton periä.
Jos vastapuoli kieltäytyy antamasta henkilötunnusta tai osoitetta, neuvottelu kannattaa lopettaa siihen. Kyse ei ole yksityisyydestä vaan siitä, että ilman yksilöintiä velkakirja on paperi ilman velallista.
Korko, viivästyskorko ja kiskonnan raja
Korosta sovitaan vapaasti, mutta vapaus ei ole rajaton. Kuluttajansuojalaki (38/1978) rajoittaa korkoa silloin, kun luotonantaja toimii elinkeinonharjoittajana; kahden yksityishenkilön välillä se ei sovellu. Rajan asettaa sen sijaan rikoslain 36 luvun 6 §:n kiskontasäännös: törkeästi epäsuhtainen etu, joka on saatu toisen ahdingosta hyötyen, tekee sopimuksesta pätemättömän ja teosta rangaistavan.
| Ehto | Kirjataanko sopimukseen | Lain lähtökohta | Tavallinen taso |
|---|---|---|---|
| Nimelliskorko | kyllä, vuotuisena prosenttina | sovitaan vapaasti | 5–15 % vuodessa |
| Viivästyskorko | kyllä, tai viittaus lakiin | korkolaki 633/1982: viitekorko + 7 % | lain mukainen |
| Perintäkulut | kyllä, periaate riittää | perintälaki 513/1999 | muistutus muutamia euroja |
| Ennenaikainen maksu | kyllä, sallittu vai ei | ei automaattista oikeutta | sallitaan ilman kuluja |
| Koron muuttaminen | vain jos siitä sovitaan | kiinteä ilman ehtoa | pidetään kiinteänä |
Ilman viivästyskorkoehtoa sovelletaan suoraan korkolakia — ehto kannattaa silti kirjata, jotta molemmat tietävät seurauksen etukäteen.
Nollakorkoinen laina on täysin sallittu, mutta se kannattaa kirjata nimenomaisesti. Muuten myöhemmin voidaan väittää, että korosta sovittiin suullisesti. Korkotason valintaan ja sen euromääräiseen vaikutukseen saa tuntuman lainalaskurilla, ja tarkempi ehtokohtainen läpikäynti on sivulla lainasopimuksen ehdot.
Maksuaikataulu ja suoritusten kohdistaminen
Takaisinmaksusta kirjataan neljä asiaa: erien lukumäärä, erän suuruus, ensimmäinen eräpäivä ja tili, jolle maksut suoritetaan. Ilmaisut kuten «maksetaan takaisin mahdollisimman pian» eivät ole täytäntöönpanokelpoisia, koska niistä ei voida johtaa erääntymishetkeä.
Toinen usein unohtuva kohta on suoritusten kohdistaminen. Kun maksu ei kata koko erää, se kohdistetaan pääsäännön mukaan ensin kuluihin, sitten korkoon ja vasta lopuksi pääomaan. Jos halutaan toisin, siitä on sovittava kirjallisesti — muuten velallinen voi maksaa kuukausia ja huomata, ettei pääoma ole juuri liikkunut.
Kertasuorituksena takaisin maksettava laina eli bullet-laina on yksityisten välillä yleinen. Silloin sovitaan erikseen, maksetaanko korko kuukausittain vai kertyykö sekin loppuun. Molemmat mallit ovat sallittuja, mutta valinta on kirjattava, koska lopputulos on hyvin erilainen.
Vakuus ja takaus — eri asiat, eri seuraukset
Vakuus ja takaus sekoitetaan säännöllisesti keskenään, vaikka ne toimivat täysin eri tavoin ja niiden merkitys perinnässä on erilainen.
Vakuus
Esine tai omaisuus, joka voidaan realisoida, jos velka jää maksamatta — auto, arvopaperit, kiinteistö. Vakuudesta kirjataan yksilöinti ja arvioitu arvo, ja irtaimen vakuuden kohdalla myös se, kenen hallussa esine on laina-aikana.
Takaus
Kolmas henkilö sitoutuu vastaamaan velasta, jos velallinen ei maksa. Omavelkainen takaus tarkoittaa, että takaajalta voidaan periä heti; tavallinen takaus vasta, kun velallisen maksukyvyttömyys on todettu. Ero on takaajan kannalta ratkaiseva.
Vakuudeton laina tuntemattomalle on käytännössä luottamuskysymys, ja se näkyy korossa. Tämä on myös yleisin syy siihen, että yksityisen sijoittajan pyytämä korko on korkeampi kuin pankin — asiaa on käsitelty sivulla lainaa yksityishenkilöltä.
Allekirjoitus, todistajat ja notaari
Kirjallinen sopimus syntyy allekirjoituksella, ja sähköinen allekirjoitus rinnastuu käsin kirjoitettuun. Myös sähköpostitse vaihdetut ja hyväksytyt asiakirjat kelpaavat todisteeksi, kunhan hyväksyntä on yksiselitteinen.
Todistajia ei laki vaadi, mutta kaksi todistajaa on halpa vakuutus. Todistaja ei vastaa velasta eikä ota kantaa ehtoihin — hän vahvistaa vain, että osapuolet allekirjoittivat asiakirjan. Riidassa tämä poistaa väitteen väärennetystä allekirjoituksesta.
Julkisen notaarin vahvistus maksaa, mutta suurissa summissa se kannattaa harkita, koska se vahvistaa asiakirjan todistusvoimaa merkittävästi. Käytännön nyrkkisääntö: alle tuhannen euron lainassa riittää sopimus ja tilisiirron kuitti, useiden tuhansien euroissa todistajat, ja kymmenien tuhansien lainassa asiantuntijan tarkistus maksaa itsensä takaisin ensimmäisessä epäselvyydessä.
Muutokset kesken laina-ajan
Elämäntilanteet muuttuvat, ja maksuohjelmaa joudutaan usein muuttamaan kesken laina-ajan. Sopimusta saa muuttaa vapaasti, kunhan molemmat hyväksyvät muutoksen kirjallisesti — sähköposti riittää, kunhan siitä käy ilmi, mitä ja mistä päivästä alkaen muutetaan.
Yleisin muutos on maksuvapaa kuukausi. Se kannattaa kirjata täsmällisesti: siirtyykö erä laina-ajan loppuun, jaetaanko se jäljellä oleville erille ja kertyykö korkoa vapaakuukaudelta. Ilman kirjausta samasta järjestelystä syntyy myöhemmin kaksi eri käsitystä.
Suullisesti sovittu joustaminen on velkojan kannalta vaarallista, koska se voi myöhemmin tukea väitettä siitä, että saatavasta on luovuttu. Jokainen poikkeus alkuperäisestä aikataulusta kannattaa siis kirjata, vaikka se tuntuisi muodollisuudelta ystävien kesken.
Kun maksu myöhästyy: portaat järjestyksessä
Perintä etenee portaittain, ja jokainen porras maksaa edellistä enemmän. Järjestys kannattaa tuntea etukäteen, koska ensimmäiset askeleet ovat ilmaisia ja ratkaisevat suurimman osan tilanteista.
Ensimmäiset viikot
Kirjallinen maksumuistutus, jossa mainitaan erääntynyt summa, viivästyskorko ja uusi eräpäivä. Suurin osa myöhästymisistä on unohduksia ja korjautuu tässä.
Kun muistutus ei riitä
Perintätoimisto tai suoraan hakemus käräjäoikeuden summaariseen menettelyyn. Tuomio mahdollistaa ulosoton ja johtaa maksuhäiriömerkintään, jonka seuraukset on kuvattu sivulla laina maksuhäiriömerkinnällä.
Muista myös vanhentuminen. Yleinen velan vanhentumisaika on kolme vuotta erääntymisestä, ja se katkeaa kirjallisella muistutuksella. Passiivinen velkoja voi menettää saatavansa kokonaan, joten muistutukset kannattaa lähettää kirjallisesti ja säilyttää.
Verotus ja lahjaverotuksen raja
Lainanantajan saama korko on pääomatuloa ja se on ilmoitettava veroilmoituksessa. Veroa ei pidätetä automaattisesti, koska yksityishenkilö ei ole ennakonpidätysvelvollinen. Lainanottajalla korko ei ole vähennyskelpoinen, ellei laina liity asunnon hankintaan tai tulonhankkimistoimintaan.
Lähipiirin lainoissa on toinen kysymys: milloin laina on laina ja milloin lahja. Ratkaisevaa on todellinen takaisinmaksuvelvollisuus — kirjallinen sopimus, aikataulu ja toteutuneet suoritukset. Jos takaisinmaksua ei koskaan tapahdu eikä sitä ole edes suunniteltu, järjestely voidaan verotuksessa katsoa lahjaksi ja siitä voi seurata lahjaveroa.
Nollakorkoinen laina lähisukulaiselle on sallittu eikä korottomuus sinänsä tee siitä lahjaa. Dokumentointi ratkaisee: sopimus, maksuaikataulu ja tiliotteet suorituksista. Sijoittajan näkökulmasta verotus ja sen vaikutus nettotuottoon on käsitelty sivulla sijoita vertaislainaan.
Mitä sopimukseen ei kannata kirjata
Yhtä tärkeää kuin oikeat kohdat ovat ne, jotka jätetään pois. Yksityisten laatimiin velkakirjoihin päätyy toistuvasti ehtoja, jotka eivät kestä tarkastelua ja jotka pahimmillaan heikentävät koko asiakirjan uskottavuutta.
Kohtuuttoman suuret sopimussakot ovat tyypillisin esimerkki. Ehto, jonka mukaan myöhästyminen kaksinkertaistaa velan, voidaan tuomioistuimessa sovitella tai jättää kokonaan huomiotta, koska seuraamus on epäsuhtainen laiminlyöntiin nähden. Lain mukainen viivästyskorko riittää ja on lisäksi automaattisesti täytäntöönpanokelpoinen.
Toinen tavallinen virhe on kirjata vakuudeksi omaisuutta, jota velallinen ei omista tai joka on jo pantattu muualle. Tällainen ehto ei tuo velkojalle mitään turvaa, mutta antaa väärän mielikuvan riskistä sopimushetkellä. Vakuuden olemassaolo kannattaa tarkistaa, ei uskoa.
Kolmanneksi kannattaa välttää ehtoja, jotka rajoittavat velallisen perusoikeuksia tai antavat velkojalle oikeuden hakea rahaa suoraan velallisen palkasta ilman tuomiota. Ulosotto edellyttää aina viranomaisen päätöstä, eikä sitä voi sopia sopimuksella. Tällaiset kohdat eivät vain jää tehottomiksi — ne antavat vastapuolelle aiheen kyseenalaistaa koko asiakirjan.
Neljäs turha kohta on pitkä yleisluontoinen vastuunrajoitus, jollainen kopioidaan usein verkosta löytyneestä mallista. Kahden yksityishenkilön välisessä velkakirjassa se ei suojaa kumpaakaan, mutta tekee asiakirjasta raskaan lukea ja peittää alleen ne kohdat, joilla oikeasti on merkitystä. Lyhyt ja täsmällinen velkakirja on riitatilanteessa vahvempi kuin pitkä ja epämääräinen.
Velan vanhentuminen ja sen katkaiseminen
Saatava ei säily ikuisesti. Yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta siitä, kun velka erääntyi maksettavaksi. Jos velkoja ei tee mitään kolmeen vuoteen, velka vanhentuu eikä sitä voi enää periä — ei perintäteitse eikä oikeudessa.
Vanhentuminen katkeaa yksinkertaisesti. Riittää, että velkoja muistuttaa velasta kirjallisesti tai osapuolet keskustelevat siitä todennettavasti, tai että velallinen maksaa erän tai muuten tunnustaa velan. Katkaisusta alkaa uusi kolmen vuoden jakso. Juuri tästä syystä maksumuistutukset kannattaa lähettää kirjallisesti ja säilyttää — puhelinsoitosta ei jää näyttöä.
Erikseen on olemassa lopullinen takaraja, jota katkaiseminen ei siirrä loputtomiin. Luonnollisen henkilön velka vanhentuu lopullisesti pitkän määräajan kuluttua alkuperäisestä erääntymisestä, ja tuomion jälkeen sovelletaan omia sääntöjään. Käytännön johtopäätös velkojalle on sama joka tilanteessa: älä anna asian maata. Passiivisuus on ainoa tapa menettää saatava kokonaan ilman, että velallinen tekee mitään.
Velallisen kannalta sama sääntö toimii toisin päin. Vanhentunutta velkaa ei tarvitse maksaa, mutta uusi maksusuoritus tai velan tunnustaminen aloittaa määräajan alusta — myös vahingossa. Siksi vanhaa saatavaa koskevaan yhteydenottoon kannattaa vastata harkiten ja tarkistaa ensin, milloin velka alun perin erääntyi.
Kaksi velallista ja yhteisvastuu
Kun lainanottajia on kaksi, esimerkiksi pariskunta tai kaksi yhtiökumppania, sopimukseen on kirjattava, vastaavatko he velasta yhdessä vai kumpikin omasta osuudestaan. Ilman kirjausta tilanne on tulkinnanvarainen juuri silloin, kun sitä eniten tarvittaisiin.
Yhteisvastuu tarkoittaa, että velkoja voi periä koko velan kummalta tahansa. Se on velkojan kannalta selvästi vahvempi asema, koska maksukykyisempi osapuoli vastaa koko summasta. Maksanut velallinen voi periä toiselta tämän osuuden erikseen, mutta se on hänen ja toisen velallisen välinen asia eikä koske velkojaa.
Osittaisvastuussa kumpikin vastaa vain sovitusta osuudestaan. Jos toinen ei maksa, velkoja ei voi kääntyä toisen puoleen. Malli sopii tilanteisiin, joissa velalliset eivät ole taloudellisesti sidoksissa toisiinsa.
Avio- tai avopuolison asema ei muutu automaattisesti. Puoliso ei vastaa toisen puolison veloista pelkän suhteen perusteella — vastuu syntyy vain allekirjoituksella tai takauksella. Tämä on syytä sanoa ääneen ennen allekirjoitusta, koska väärinkäsitys havaitaan yleensä vasta perintävaiheessa.
Millaisiin tilanteisiin yksityisten välinen sopimus sopii
Velkakirjaa tarvitaan useammin kuin luullaan, eikä kyse ole aina lainasta tuntemattomalta. Suurin osa yksityishenkilöiden välisistä lainoista syntyy lähipiirissä, ja juuri niissä dokumentointi jää useimmin tekemättä — siksi juuri ne päätyvät riitoihin suhteessa useimmin.
Tyypillisiä tilanteita ovat käsiraha asuntokaupassa, auton hankinta, remontin loppuosa, opiskeluajan väliaikainen rahoitus ja yrityksen kassa-aukko odottamassa asiakkaan maksusuoritusta. Kaikissa näissä summa on riittävän suuri, että epäselvyys maksaisi enemmän kuin sopimuksen kirjoittaminen.
Toinen ryhmä ovat tilanteet, joissa pankkirahoitus ei ole vaihtoehto. Silloin kannattaa lukea ensin mistä lainaa kun pankki ei anna ja käydä läpi vaihtoehdot järjestyksessä, sekä vertaislaina luottotiedottomalle, jos luottotiedoissa on merkintä. Yrityksen rahoitustarpeen erityispiirteet on käsitelty sivulla vertaislaina yritykselle.
Suora sopimus vai alustan kautta
Sama laina voidaan järjestää kahdella tavalla, ja valinta vaikuttaa siihen, kuinka paljon paperityötä jää osapuolille. Alusta tekee luottoluokituksen, hoitaa maksuliikenteen ja huolehtii perinnästä, mutta veloittaa siitä prosenttiperusteisesti. Suorassa sopimuksessa kulut ovat lähes nolla, mutta jokainen vaihe on osapuolten omalla vastuulla.
Alustojen hinnoittelu ja toimintatapa on avattu sivukohtaisesti: Fellow Finance, Fixura ja AuroraX. Mallien yleiskuva löytyy sivulta P2P-laina, ja perusteet käsitteestä sivulta mikä on vertaislaina.
Vertaislaina24 ei ole kumpaakaan näistä. Emme myönnä lainoja emmekä välitä niitä — julkaisemme ilmoituksia, ja sopimus syntyy suoraan osapuolten välillä. Juuri siksi tällä sivulla oleva malli on olemassa: kun välikättä ei ole, asiakirja on ainoa asia, joka pitää ehdot koossa. Palvelun rooli on kuvattu tarkemmin sivulla oikeudellinen asema.
Viimeinen läpikäynti ennen allekirjoitusta
Ennen kuin nimet menevät paperiin, kannattaa käydä läpi muutama kohta, joiden korjaaminen jälkikäteen on vaikeaa tai mahdotonta.
- Molemmilla on sama versio asiakirjasta, ja kummallakin on oma allekirjoitettu kappale.
- Summa on kirjoitettu sekä numeroin että kirjaimin, jolloin kirjoitusvirhe ei muuta velkaa.
- Kuukausierä on tarkistettu laskurilla ja se mahtuu velallisen maksuvaraan puskurin kanssa.
- Ensimmäinen eräpäivä on riittävän kaukana, jotta ensimmäinen palkka tai tulo ehtii sen väliin.
- Tilinumero on tarkistettu ja se on velallisen omissa nimissä.
- Viivästyskorosta ja perintäkuluista on maininta, vaikka lyhytkin.
- Ehdot on peilattu sivun lainasopimuksen ehdot listaan, ettei yksikään pakollinen kohta puutu.
- Vastapuolen tausta on käyty läpi ja huijauksen tunnusmerkit tarkistettu — ne on koottu sivulle vertaislainan riskit.
- Raha siirretään vasta allekirjoituksen jälkeen, ei ennen sitä.
Yleisimmät virheet velkakirjassa
- Osapuolet on yksilöity puutteellisesti — nimi ilman henkilötunnusta ja osoitetta ei riitä perintään.
- Eräpäivät on ilmaistu sanoin eikä päivämäärinä, jolloin erääntymishetkeä ei voida osoittaa.
- Korko on merkitty ilman aikayksikköä: «10 %» voi tarkoittaa vuotta tai koko laina-aikaa.
- Viivästyskorosta ei ole mainintaa, jolloin osapuolet riitelevät myöhemmin lain sisällöstä.
- Vakuus on mainittu yleisluontoisesti («auto») ilman yksilöintiä, jolloin sitä ei voi realisoida.
- Maksusuoritusten kohdistamisesta ei ole sovittu, ja pääoma ei näytä lyhenevän lainkaan.
- Sopimus on tehty vain yhtenä kappaleena — molemmilla on oltava allekirjoitettu versio.
- Rahat siirretään ennen allekirjoitusta; oikea järjestys on tunnistus, sopimus, allekirjoitus ja vasta sitten maksu — sama järjestys kuin ilmoituksen kautta löytyneessä kaupassa.
Sopimuksen taustaluvut: mitä laki määrää numeroina
Suurin osa lainasopimuksen ehdoista on sovittavissa vapaasti. Muutama luku ei ole: ne tulevat suoraan laista ja astuvat voimaan silloin, kun sopimuksessa ei ole asiasta mainintaa. Juuri siksi puuttuva ehto on harvoin neutraali — se korvautuu lain oletuksella.
| Kohta | Lain oletus | Säädös |
|---|---|---|
| Viivästyskorko, kun ehtoa ei ole | viitekorko + 7 prosenttiyksikköä | Korkolaki 633/1982, 4 § |
| Korko, kun siitä ei ole sovittu | velka on koroton | Korkolaki 633/1982, 3 § |
| Velan vanhentuminen | 3 vuotta, katkeaa kirjallisesta muistutuksesta | Laki velan vanhentumisesta 728/2003, 4 ja 10 § |
| Kohtuuttoman ehdon sovittelu | tuomioistuin voi sovitella tai jättää huomiotta | Oikeustoimilaki 228/1929, 36 § |
| Kuluttajansuoja yksityisten välillä | ei sovellu — luotonantajan on oltava elinkeinonharjoittaja | Kuluttajansuojalaki 38/1978, 7 luku 1 § |
Lähde: Finlex-säädöstietopankki, finlex.fi. Tarkistettu 4.8.2026. Taulukko ei ole oikeudellinen neuvo; yksittäistapauksessa ratkaisee sopimuksen kokonaisuus.
Käytännön mittasuhde yhdellä laskelmalla: 3 000 euron velassa 30 päivän viivästys viitekorolla 4,0 % ja seitsemän prosenttiyksikön lisäyksellä tuottaa viivästyskorkoa noin 27 euroa. Sama velka vuoden viivästyksessä tuottaa noin 330 euroa. Luvut on laskettu tässä esimerkkiä varten eivätkä ne ole tarjous — voimassa oleva viitekorko on tarkistettava vahvistushetkellä.
Mitä pätevä sopimus edellyttää osapuolilta
Velkakirjalaki ei aseta muotovaatimusta: suullinenkin laina on sitova. Ongelma on todistelu, ja siihen vastaa neljä vaatimusta, joita ilman sopimusta ei kannata tehdä.
Molempien tunnistaminen
Nimi, henkilötunnus ja osoite kummastakin. Pelkkä etunimi ja puhelinnumero eivät riitä perintään eivätkä käräjäoikeuden haastehakemukseen.
Summa ja päivämäärät kirjattuina
Pääoma numeroin ja kirjaimin, eräpäivät päivämäärinä. «Kun pystyn» ei ole eräpäivä, ja ilman eräpäivää velka on maksettava vaadittaessa.
Korko aikayksikön kanssa
Merkintä «10 %» ilman aikayksikköä on riitautettavissa. Kirjaa «10 % vuodessa» ja erikseen viivästyskorko, jos siitä poiketaan lain oletuksesta.
Kaksi allekirjoitettua kappaletta
Molemmilla on oltava alkuperäinen, päivätty ja allekirjoitettu kappale. Muutokset tehdään kirjallisina liitteinä — tarkistuslista on sivulla lainasopimuksen ehdot.
Kirjallisen sopimuksen hyödyt ja haitat
Hyödyt
Kirjallinen velkakirja on todiste, joka kelpaa perintään ja tuomioistuimeen. Se poistaa riidan aiheen, koska ehdot ovat luettavissa vuoden päästäkin samoina. Se myös suojaa velallista: ilman asiakirjaa maksettuja suorituksia on vaikea osoittaa.
Haitat ja rajoitteet
Sopimus ei tee vastapuolesta maksukykyistä. Se ei myöskään korvaa vakuutta: tuomio varattomasta velallisesta on paperi, jolla ei saa rahaa. Perintä maksaa aikaa ja rahaa, ja pienissä saatavissa kulut voivat ylittää itse saatavan.
Kenelle tämä ei riitä
Jos summa on suuri suhteessa vastapuolen tuloihin, pelkkä velkakirja on väärä työkalu — silloin tarvitaan vakuus tai takaus. Jos vastapuoli kieltäytyy tunnistautumasta, mikään sopimus ei auta.
Mitä sopimus ei tee
Se ei siirrä riskiä eikä muuta yksityisten välistä lainaa kuluttajaluotoksi. Kuluttajansuojalain 7 luku ei sovellu, vaikka ehdot kirjoitettaisiin sanasta sanaan pankkisopimuksen mukaan.
Jos vastapuoli hylkää luonnoksen tai kieltäytyy allekirjoittamasta
Allekirjoituksesta kieltäytyminen on tieto eikä takaisku. Se kertoo, että ehdot eivät ole vastapuolelle hyväksyttävät, ja lähes aina kyse on yhdestä kolmesta kohdasta: summasta, korosta tai vakuudesta. Näistä summa on ainoa, jonka muuttaminen ratkaisee myös kaksi muuta.
- Pienennä pääomaa ja lyhennä aikaa ennen kuin nostat korkoa. Puolet pienempi laina on vastapuolelle eri riski, ja korkokeskustelu muuttuu tarpeettomaksi.
- Tarjoa vakuus tai takaaja. Se laskee korkovaatimusta enemmän kuin mikään perustelu.
- Älä allekirjoita ehtoa, jonka seurauksia et osaa selittää omin sanoin — erityisesti eräännyttämisehtoa ja omavelkaista takausta.
- Jos luonnos hylätään toistuvasti eri vastapuolten toimesta, syy on luvuissa eikä sanamuodoissa. Käy tilanne läpi sivulla mistä lainaa kun pankki ei anna.
- Jos raha on jo siirretty ilman allekirjoitusta, kerää tilitapahtumat ja viestit talteen ja lähetä kirjallinen maksuvaatimus määräajalla. Se katkaisee myös kolmen vuoden vanhentumisajan.
Usein kysytyt
Onko lainasopimus pakollinen, jos summa on pieni?
Ei lain vaatimana, mutta suositellaan. Suullinen sopimus on periaatteessa pätevä, mutta sen todistaminen riitatilanteessa on vaikeaa. Alle 500 € lainoihin usein riittää tekstiviestin tai sähköpostin vaihto, jossa ehdot kirjataan.
Mikä on suurin sallittu korko?
Yksityishenkilöiden välillä ei ole ehdotonta ylärajaa, mutta yli 20 % vuosikorko voidaan tulkita kuluttajakiskonnaksi (rikoslaki 36:6). Yleensä 5–15 % on tavallinen taso vertaislainoissa.
Voiko lainasopimus olla vain sähköpostissa?
Kyllä — sähköinen dokumentti ja sähköposti riittävät oikeudessa todisteeksi. Suositellaan silti PDF-tulostusta molemmille osapuolille + tilisiirron kuittia näyttönä.
Mitä teen, jos lainanottaja ei maksa takaisin?
1) Kirjallinen maksukehotus. 2) Perintäyhtiön kautta perintä (esim. Intrum, Lowell). 3) Jos ei tulosta — hakemus käräjäoikeuden summaariseen menettelyyn. Notariaalisesti vahvistettu sopimus voidaan pakkotäytäntöönpanna suoraan ilman oikeudenkäyntiä.
Verotetaanko yksityislainan korkoja?
Kyllä. Lainanantajan saama korko on pääomatuloa (30 % / 34 % vero). Se on ilmoitettava veroilmoituksessa. Lainanottajalla korkokulut EI ole vähennyskelpoisia, ellei laina ole hankittu asuntoon tai yritystoimintaan.
Etsitkö toista osapuolta?
Julkaise ilmoitus Vertaislaina24:ssä. Lainanottajille 5 ensimmäistä ilmoitusta ilmaiseksi.